Aurinkoisena syyspäivänä 6.9 raahasimme suuret egomme vesilaitoksen pihalle. Osa porukasta meni väärälle vesilaitokselle, Oulussa kun on kaksi vesilaitosta. Kurkelanranta sijaitsee toispuol jokke Hintasta katsottuna.
Vierailulla oppaanamme toimi Hintan laitoksen käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen. Aloitimme teoriaosuudella neuvotteluhuoneessa, sieltä jatkoimme valvomon ja käyttölaboratorion kautta allastiloihin ja otsonin valmistuslaitteistolle. Puhdistusaltaiden luona haisi harvinaislaatuisen kalaiselle. Vesilaitoksella oli yllättävän likaisen näköisiä altaita, vesi kun luonnollisesti puhdistetaan poistamalla epäpuhtaudet. Luulin että kristallinkirkkaita altaita kaikki mutta näin ei ollutkaan.
Ensimmäiseksi raakaveden sisältämä humus saostetaan ferrisulfaatilla. Syntynyttä sakkaa hämmennetään selkeytyksen parantamiseksi, minkä jälkeen sakka erotetaan vedestä selkeytysaltaissa ja hiekkasuodattimissa.
Vedessä mahdollisesti olevat mikrobit tuhotaan otsonilla, joka myös parantaa veden hajua ja makua. Tämän jälkeen veteen syötetään hiilidioksidia, joka lisää veden alkaliteettia ja vähentää siten korroosiota.
Jäljellä olevaa orgaanista ainesta poistetaan vielä aktiivihiilisuodatuksessa. Lopuksi veteen lisätään sidottua klooria eli kloramiinia mikrobikasvun rajoittamiseksi jakeluverkossa. Veden pH säädetään kalkkivedellä ja alkaliteetti hiilidioksidin avulla. Sitten pumpataan asiakkaille.
Vierailun tavoitteena oli tutustua prosessinhoitajien työpaikkoihin ja teolliseen toimintaan.
Vesilaitoksesta jäi päällimmäisenä mieleen työn vastuullisuus. Työssäoppiminen ja työskentely ei oikein kiinnosta huonon palkkatason vuoksi. KVTESin alainen laitos nääs.
Mielenkiintoisinta vierailulla oli tutustua juomaveden valmistukseen. Esittely oli hyvin kattava.
